”Lauletaanko tipi-tiitä vai mitä lauletaan?” : laulaminen pedagogisen vuorovaikutuksen menetelmänä pukeutumis- ja riisuutumistilanteissa taaperoryhmässä

Tavoitteet. Varhaiskasvatuksen toiminnan ydin on vuorovaikutus varhaiskasvatuksen työntekijöi-den ja taaperoiden eli alle 3-vuotiaiden lasten välillä. Vuorovaikutuksen merkityksellisyys koros-tuu erityisesti perustoiminnoissa. Aiemman tutkimuksen mukaan lapsella on tarve olla vuorovai-kutuksessa toisten lasten sekä aikuisten kanssa. Perustoiminnot toteutuvat vuorovaikutuksessa, joka tekee siitä pedagogisen tapahtuman. Laulamista voidaan käyttää pedagogisen vuorovaiku-tuksen menetelmänä perustoiminnoissa. Esimerkiksi laulamisella voidaan aktivoida lasta osaksi toimintaa, joka on myös varhaiskasvatuksen tärkeä tavoite. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena pedagogisen vuorovaikutuksen menetelmänä laulaminen näyttäytyy pukeu-tumis- ja riisuutumistilanteissa taaperoryhmässä. Tutkimuskysymyksinä olivat: (1.) Millaisena pe-dagogisen vuorovaikutuksen menetelmänä laulaminen näyttäytyy pukeutumis- ja riisuutumisti-lanteessa taaperoryhmässä? (2.) Minkälaiset tavoitteet laulamisella on pedagogisen vuorovaiku-tuksen menetelmänä pukeutumis- ja riisuutumistilanteissa taaperoryhmässä? (3.) Millaisia seu-raamuksia laulamisella on vuorovaikutuksen menetelmänä pukeutumis- ja riisumistilanteissa taa-peroryhmässä? Menetelmät. Tämä tutkimus oli laadullinen vuorovaikutustutkimus. Videoaineistoa oli yhteensä 1 tunti 35 minuuttia ja 1 sekunti. Videokuvassa oli kuvattu laulamisen hetkiä sekä hetkiä ennen ja jälkeen laulutapahtuman. Tästä aineistosta muodostettiin 24 episodia, joiden kokonaispituus oli 23 minuuttia ja 34 sekuntia. Episodeihin sovellettiin multimodaalista vuorovaikutusanalyysia. Litte-roinnin jälkeen aineistoa tarkasteltiin vuoro vuorolta ja sille tehtiin teoriaohjaavaa sisällönanalyy-sia. Tulokset ja johtopäätökset. Laulaminen pedagogisen vuorovaikutuksen menetelmänä näyttäytyi moninaisena menetelmänä. Tutkimuksessa löydettiin neljä laulamisen pedagogisia tavoitteita ku-vaavaa kategoriaa: laulaminen viihdyttävänä pedagogisen vuorovaikutuksen menetelmänä, rau-hoittavana pedagogisen vuorovaikutuksen menetelmänä, yhteenkuuluvuutta lisäävänä pedago-gisen vuorovaikutuksen menetelmänä sekä laulaminen jakamattoman huomion antamiseksi yh-delle lapselle. Tutkimuksessa korostui erityisesti laulamisen pedagoginen tarkoitus viihdyttää las-ta. Tutkimuksessa tuli näkyväksi laulamisen moninaisuus pedagogisen vuorovaikutuksen mene-telmänä. Jatkossa olisikin syytä pohtia millaisia muita pedagogisia tavoitteita laulamisella vuoro-vaikutuksen menetelmänä voidaan saavuttaa varhaiskasvatustoiminnassa.Objectives. The core of early childhood education activities is the interaction between early childhood education staff and toddlers, i.e., children under 3 years of age. The relevance of the interaction is especially emphasized in the basic functions. According to previous research, a child has a need to interact with other children as well as adults. The basic functions are realized in an interaction that makes it a pedagogical event. Singing can be used as a method of pedagogical interaction in basic functions. For example, singing can activate a child as a part of activities and it is also an important goal of early childhood education. The goal of this study was to find out how singing could be used as a method of pedagogical interaction in dressing and undressing situations in a toddler group. Research questions were: (1.) How does singing appear as a method of pedagogical interaction in dressing and undressing situations in a toddler group? (2.) What are the goals of singing in the usual dressing and undressing situations of pedagogical interaction in a toddler group? (3.) What are the consequences of singing as a method of interaction in dressing and undressing situations in a toddler group? Methods. This study was a qualitative interaction study. The total quantity of the video material was 1 hour 35 minutes and 1 second. The video featured moments of singing moments before and after the actual event of singing. These moments were reduced to 24 episodes which total duration was 23 minutes and 34 seconds. Multimodal interaction analysis was used in the study of the episodes. After transcribing the material, I reviewed the material in turn and did a theory-guided content analysis. Results and conclusions. Singing as a method of pedagogical interaction appeared as a diverse method. The study found four categories describing the pedagogical goal of singing: singing as a method of entertaining, a method of soothing, a method of connecting participants in pedagogical interaction, and giving undivided attention to one child. The study emphasized the pedagogical purpose of singing to entertain a child. The research revealed the diversity of singing as a method of pedagogical interaction. In the future, it should be considered what other pedagogical goals can be achieved in early childhood education through the interaction method of singing